Montparnasse

Montparnasse on kaupunginosa Pariisissa, Ranskassa. Se oli maailman taiteen keskus 1900-luvun alkupuolella.

Montparnasse sijaitsee Seinejoen vasemmalla rannalla Pariisin neljännessätoista kaupunginosassa (arrondissement). Sen keskus on Boulevard de Montparnasse- ja Boulevard Raspail -nimisten bulevardien risteyksessä. Alueella on paljon ravintoloita, kahviloita ja kabareita. Nimi Montparnasse tulee Kreikan mytologian taiteen jumalten eli muusien asuinpaikasta Parnassósvuoresta. Kukkulaista aluetta alettiin kutsua tällä lempinimellä 1600-luvulla.

Kuten Montmartre aikaisemmin, Montparnasse tuli kuuluisaksi Pariisin taiteilijaelämän keskuksena. Vuosisadan vaihteen Montparnassea asuttivat rahattomat taidemaalarit, kuvanveistäjät, kirjailijat, runoilijat ja säveltäjät. Heitä tuli ympäri maailmaa alueen ilmapiirin ja halpojen vuokrien houkuttelemina. He asuivat usein kurjissa olosuhteissa ja myivät töitään muutamasta frangista saadakseen ruokaa. Samoja teoksia saatetaan nykyään myydä miljoonilla dollareilla.

Pariisin taiteilijaelämän painopiste siirtyi Montmartrelta Montparnasselle vuoden 1910 jälkeen, jolloin alkoi varsinainen ryntäys: Montparnasselle tultiin junilla idästä, laivoilla Yhdysvalloista, Kanadasta ja Meksikosta, jopa Japanista saakka. Kuuluisia Montparnassen taiteilijoita ovat muun muassa Pablo Picasso, Guillaume Apollinaire, Ossip Zadkine, Moise Kisling, Jean Cocteau, Erik Satie, Marios Varvoglis, Marc Chagall, Nina Hamnett, Jean Rhys, Fernand Léger, Jacques Lipchitz, Max Jacob, Blaise Cendrars, Chaïm Soutine, Michel Kikoine, Pinchus Kremegne, Amedeo Modigliani, Ford Madox Ford, Toño Salazar, Ezra Pound, Max Ernst, Marcel Duchamp, Suzanne Duchamp-Crotti, Constantin Brâncuși, Paul Fort, Juan Gris, Diego Rivera, Marevna, Tsuguharu Foujita, Marie Vassilieff, Léon-Paul Fargue, Alberto Giacometti, René Iché, André Breton, Pascin, Salvador Dalí, Henry Miller, Samuel Beckett, Joan Miró ja Edgar Degas. Alueella asui maanpaossa myös monia poliittisia hahmoja, kuten Vladimir Lenin ja Lev Trotski.

Yhteisössä arvostettiin luovuutta yli kaiken eikä syrjitty oudoimpiakaan tapoja ja luonteenpiirteitä. Kaikki olivat tervetulleita. Riehakas yöelämä kahviloissa antoi aiheen nimetä aikakauden Hulluiksi vuosiksi (Années folles). Kahvilat olivat eloisia kokoontumispaikkoja, joissa uusia ideoita syntyi ja niistä keskusteltiin. Taiteilijat maksoivat usein juomansa taiteellaan, ja siksi tavallisen kahvilan seinät oli usein päällystetty taideteoksilla, jotka saisivat maailman suurimpien taidemuseoiden johtajat vihertymään kateudesta.

Toinen maailmansota hajotti taiteilijayhteisön, eikä Montparnasse enää saavuttanut entistä loistokkuuttaan. Montparnassen hautausmaalle (Cimetière du Montparnasse) on haudattu muun muassa Charles Baudelaire, Jean-Paul Sartre, Simone de Beauvoir, Samuel Beckett ja Henri Poincaré. Alueen alla kulkevat Pariisin katakombien tunnelit.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Montparnasse Wikimedia Commonsissa