Farnham

Farnham on 20 000 asukkaan kaupunki ja 42 000 asukkaan kunta (civil parish) Surreyn kreivikuntaan kuuluvassa Waverleyn hallintopiirissä Kaakkois-Englannissa. Se on osa Farnboroughin ja Aldershotin ympärille kasvanutta yhtenäistä kaupunkialuetta, jossa elää yli 266 000 ihmistä. Lähimpiä suuria kaupunkeja ovat Farnboroughin ja Aldershotin lisäksi Basingstoke (21 km länteen) ja Guildford (17 km itään).

Roomalaisaikana Surreyssä oli vain vähän teitä, kaupunkeja ja sotilastukikohtia. Arkeologisten kaivausten perusteella tiedetään, että Farnhamissa ja läheisessä Alice Holtin metsässä valmistettiin keramiikkaa, jota vietiin Lontooseen asti. Saksien hallitessa Englantia seudun asutus oli aluksi harvaa mutta alkoi lisääntyä, kun Wessexin kuningaskunta perustettiin 500-luvulla. Monet Surreyn paikannimistä ovat alkuperältään saksilaisia, mukaan lukien Farnham, joka tarkoittaa ’saniaisten ympäröimää’.

Normannivalloituksen (1066) jälkeen Vilhelm Valloittaja luovutti laajoja alueita Englannista normanniylimyksille, jotka rakensivat omistamilleen maille linnoja, kirkkoja ja luostareita. Näin saivat alkunsa myös Farnhamin linna ja sisterssiläinen Waverley Abbey. Keskiajalla Farnham kukoisti eritoten vehnä- ja villakaupan ansiosta, mutta kaupungissa valmistettiin myös lasia, keramiikkaa ja kaakeleita. Musta surma kuritti paikallista väestöä ankarasti 1300-luvulla.

Kuningas Henrik VIII:n lakkautettua Englannin luostarilaitoksen 1536–39 myös Waverley Abbey purettiin ja sen kivet käytettiin muihin rakennuksiin. Koska Winchesterin ja Lontoon välinen tie kulki Farnhamin kautta, kaupunki kasvatti merkitystään kaupankäynnin keskuksena. Kankaiden kudonnasta tuli 1500–1600-luvuilla tärkeä elinkeino, ja vähitellen kudonnassa opittiin hyödyntämään myös vesivoimaa. Englannin sisällissodassa (1642–49) Farnhamin linna toimi parlamentaristien tukikohtana.

Teollinen vallankumous mullisti ihmisten elämää Yrjöjen aikakaudella (1714–1837). Teollisuudessa alettiin hyödyntää yhä enemmän vesi- ja höyryvoimaa, ja yhteismaiden aitaaminen ja niittyjen kasteluviljely muuttivat maisemaa Farnhamin ympäristössä. Viktoriaanisella aikakaudella (1837–1901) kunnassa harjoitettiin humalan viljelyä ja tehtiin useita teknisiä innovaatioita. Esimerkiksi John Henry Knight rakensi höyrykäyttöisen humalan korjuukoneen ja yhden Britannian ensimmäisistä bensiinikäyttöisistä autoista.

Perinteinen teollisuus oli alkanut hiipua Farnhamissa 1900-luvun alussa. Maailmansotien aikana monet kaupungin tehtaista kuitenkin sopeuttivat tuotantolinjojaan sotatilanteen aiheuttamiin uusiin vaatimuksiin ja ryhtyivät valmistamaan muun muassa ammuslaatikoita.