Poikkipuoliainen

Poikkipuoliainen on rehevä ja lyhytviipymäinen, kahdesta altaasta koostuva järvi Vihdin kunnan eteläosassa Siuntionjoen vesistöalueella. Sen pinta-ala on 1,9 neliökilometriä ja keskisyvyys vain 1,4 metriä. Järven pintaa laskettiin 1920-luvulla 70 senttimetriä.

Poikkipuoliaisen pituus lounaasta koilliseen on 4,8 kilometriä. Järven levein kohta on länsirannan Linnalahden kohdalla. Koillisen rannan Holma-niemen kohdalla leveys on noin sata metriä. Holmasta pohjoiseen järvi on kapea, mutta aivan pohjoisin järvenosa Elimäenlahden kohdalla on noin puoli kilometriä leveä. Poikkipuoliaisen niemimaita ovat Holman ohella eteläisen rannan Papinniemi ja sen pohjoispuolinen niemi sekä länsirannan Kotoniemi. Noin puolet Poikkipuoliaisesta on yhdestä kahteen metriä syvä. Vähintään kolme metriä syvää on vain kahdeksisen hehtaaria. Syvin alue sijaitsee järven keskivaiheilla itärannan tuntumassa.

Poikkipuoliaisen eteläisten rantojen läheisyydessä on joitakin vähäisiä luotoja. Järven ranta-alueilla on sekä huvila-asutusta että vakituista asutusta. Koillisrannalla on rakentamatonta metsämaata, joka kohoaa noin 105 metriä merenpinnan yläpuolelle eli noin 55 metriä järven pintaa korkeammalle. Linnalahden rannan Linnakallion huippu on noin 75 metriä merenpinnan yläpuolella. Järven lounaisrannan Hankainmäen huippu on noin 90 metriä merenpinnan yläpuolella. Peltomaata järven rannoilla on vähemmän kuin muilla Siuntionjoen vesistöalueen järvillä.

Enäjärven vedet purkautuvat Hulttilanjoen kautta Poikkipuoliaiseen, joka puolestaan purkaa vetensä Siuntionjokea Tervalammen kautta Huhmarjärveen. Poikkipuoliaisen luusua sijaitsee järven eteläkolkassa. Poikkipuoliaisen kaakkoispuolella sijaitsee Nuuksion kansallispuisto ja koillispuolella Salmen ulkoilualue.

Poikkipuoliaisen vesitilavuus on 2 692 000 kuutiometriä. Vedenlaatu on luokiteltu tyydyttävän ja välttävän välille. Ongelmia ovat toistuvat sinileväkukinnot sekä rantojen mataluus. Järven pinnan laskusta johtuen rannat ovat laajalti alavia. Poikkipuoliaisen happipitoisuus on talvisinkin melko hyvä. Vedenlaatua on pyritty parantamaan muun muassa hoitokalastuksella. Poikkipuoliainen on särkikalavaltainen.

Poikkipuoliaisen kuormitus on paljolti riippuvainen Enäjärven vedenlaadusta. Enäjärven tilavuus on noin kuusinkertainen Poikkipuoliaiseen nähden.

Poikkipuoliaisen mataluus on lisännyt vesikasvillisuuden määrää ja tuulesta johtuvaa pohjan resuspensiota (sedimentin pöllyämistä vesimassaan).

Poikkipuoliainen (22.004.1.008) kuuluu Palojärvenkosken alueeseen (22.004), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Siuntionjoen vesistössä (22). Poikkipuoliainen on laajin Palojärvenkosken alueen 15:stä vähintään hehtaarin laajuisesta vakavedesta. Seuraavaksi laajimmat ovat Tervalampi ja Huhmarjärvi.

Poikkipuoliaisen rannoilla kasvaa runsaasti järviruokoa, seassa on osmankäämiä, kurjenmiekkaa ja järvikaislaa. Ulpukka ja lumme ovat yleisiä lahtien rannoilla.

• Luke.fi
• Ahven.net
• Esittelyvideo.1g.fi
• Tageo.com