19. lokakuuta

19. lokakuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 292. päivä (293. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 73 päivää.

• suomalainen kalenteri: Uljas
• suomenruotsalainen kalenteri: Viking
• ortodoksinen kalenteri: Joel
• pohjoissaamenkielinen kalenteri: Áigesárri
• vanhemmissa kalentereissa: Odert, Ptolemeus, Ptolemäus, Ptolomeus, Theodor, Tore, Valfridus

• 202 eaa. – Zaman taistelu johti Karthagon ja Hannibalin tappioon.
• 439 – Vandaalit valloittivat Karthagon Afrikassa kuningas Gaisericin johdolla.
• 1216 – Englannin kuningas Juhana Maaton kuoli punatautiin Newark-on-Trentissä. Hänen yhdeksänvuotiaasta pojastaan Henrikistä tuli hänen seuraajansa (Henrik III).
• 1453 – Ranskalaiset valloittivat Bordeaux'n takaisin englantilaisilta, mikä toi satavuotisen sodan lähelle päättymistään englantilaisten pitäessä ainoastaan Calais'ta hallussaan Ranskan maaperällä.
• 1469 – Aragonian kuningas Ferdinand II nai serkkunsa Kastilian kuningattaren Isabellan, mikä auttoi Aragonian ja Kastilian yhdistymistä yhdeksi valtakunnaksi, Espanjaksi.
• 1781 – Yorktownin piiritys päättyi, kun kenraali Charles Cornwallis antautui George Washingtonin ja ranskalaisen kenraalin Jean-Baptiste Donatien de Vimeurin joukoille, mikä edesauttoi Yhdysvaltain vapaussodan päättymistä.
• 1812 – Napoleonin sodat: Napoleon perääntyi Moskovasta.
• 1873 – Yale University, Princeton University, Columbia University ja Rutgers University laativat ensimmäiset amerikkalaisen jalkapalloilun säännöt.
• 1912 – Italia otti Libyan Tripolin haltuunsa ottomaaneilta.
• 1914 – Ensimmäinen maailmansota: Ypresin ensimmäinen taistelu alkoi.
• 1933 – Saksa erosi Kansainliitosta.
• 1941 – Josif Stalin julisti Moskovan piiritystilaan.
• 1943 – Streptomysiini, ensimmäinen tehokas antibiootti tuberkuloosia vastaan, eristettiin Rutgersin yliopistossa.
• 1944 – Toinen maailmansota: Yhdysvaltain joukot nousivat maihin Filippiineillä.
• 1944 – Liittoutuneiden valvontakomissio toimitti pääministeri Urho Castrénille luettelon niistä suomalaisista, joiden se katsoi syyllistyneen sotarikoksiin (ns. Lista 1), ja vaati näiden välitöntä pidättämistä. Kyseiset henkilöt olivat pääasiassa Itä-Karjalan sotilashallinnon palveluksessa työskennelleitä virkamiehiä ja sotilashenkilöitä.
• 1954 – Cho Oyun vuorenhuipulle kiivettiin ensimmäistä kertaa.
• 1960 – Yhdysvaltain hallitus päätti asettaa kommunistisen Kuuban kauppasaartoon.
• 1960 – Tampereen ensimmäiset liikennevalot otettiin käyttöön Itsenäisyydenkadun ja Tammelan puistokadun risteyksessä
• 1961 – Arabiliitto otti Kuwaitin suojelukseensa, brittijoukot vetäytyivät.
• 1968 – Pohjoismaiden pääministerit sopivat kokouksessaan Oslossa yhteispohjoismaisen talousalueen luomiseen tähtäävän Nordek-hankkeen aikataulusta.
• 1970 – Yleisradion ohjelmaneuvosto päätti lopettaa toimittaja Päivi Istalan radio-ohjelman Ristivetoa katsottuaan sen yksipuoliseksi ja asenteelliseksi.
• 1973 – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon hylkäsi vetoomustuomioistuimen vaatimuksen luovuttaa Watergate-nauhat.
• 1973 – RKP:n johto moitti julkisesti niitä puolueen jäseniä, jotka olivat aktiivisesti toimineet toisen puolueen hyväksi. Lausuma oli suunnattu puolueen oikeistoa ja erityisesti kansanedustaja Georg C. Ehrnroothia vastaan.
• 1974 – Niue itsenäistyi Uudesta-Seelannista (jatkoi liitännäisvaltiona).
• 1977 – Etelä-Afrikka kielsi 18 maassa toimineen rotusyrjintää vastustaneen järjestön toiminnan. Noin 70 järjestöjen johtohenkilöä pidätettiin.
• 1977 – Punaisen armeijakunnan kaappaama Länsi-Saksan työnantajajärjestön johtaja Hanns Martin Schleyer löydettiin surmattuna Mulhousesta Ranskasta.
• 1979 – Thaimaa avasi rajansa Kamputsean pakolaisille. Tuolloin maailmalle paljastui, että punakhmerien vuodesta 1975 hallitsema suljettu maa oli ajautunut nälkäkuoleman partaalle.
• 1980 – 20. lokakuuta – Suomessa pidettiin kunnallisvaalit, joissa menestyivät Kokoomus ja SMP.
• 1982 – John DeLorean pidätettiin kokaiinin myynnistä.
• 1983 – Grenadan pääministeri Maurice Bishop syöstiin vallasta ja teloitettiin Bernard Coardin johtamassa vallankaappausyrityksessä.
• 1983 – YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi nälkäkuoleman uhkaavan 150 miljoonaa ihmistä 22 Afrikan maassa ja esitti maailman maille vetoomuksen pikaisen avun saamiseksi nälänhädästä kärsiville maille.
• 1984 – Puolalainen katolinen pappi Jerzy Popieluszko katosi. Solidaarisuus uskoi Puolan viranomaisten siepanneen hänet ja neljä turvallisuuspoliisin miestä tunnustikin 27. lokakuuta murhanneensa papin. Popieluszkon ruumis löytyi patoaltaasta Keski-Puolasta 30. lokakuuta ja hänen hautajaisiinsa 3. marraskuuta osallistui noin 250 000 ihmistä.
• 1985 – Neuvostoliiton puoluejohtaja Mihail Gorbatšov siirsi ulkomaankauppaministeri Nikolai Patolitševin eläkkeelle ja nimitti hänen tilalleen varaulkoministeri Boris Aristovin. Vuodesta 1958 virassaan olleen, 77-vuotiaan Patolitševin aikana Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa oli kasvanut noin 25-kertaiseksi.
• 1986 – Ilmailu: Samora Machel, Mosambikin presidentti ja FRELIMOn johtaja, sekä 33 muuta matkustajaa saivat surmansa heitä kuljettaneen Tupolev Tu-134 -lentokoneen törmättyä Lebombo-vuoriin.
• 1987 – Vastineeksi Iranin hyökkäyksistä Persianlahdella kulkeneita aluksia vastaan Yhdysvaltain laivasto teki kolme Iranin öljynporauslauttaa toimintakyvyttömäksi.
• 1987 – Musta maanantai: Dow Jonesin teollisuusindeksi laski 22 %.
• 1990 – Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunta vieraili Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Neuvosto asettui tukemaan Baltian maiden itsenäisyyttä.
• 1990 – Ympäristöministeri Kaj Bärlund nimitettiin Vesi- ja ympäristöhallituksen pääjohtajaksi joulukuun alusta lukien. Bärlund siirtyi uuteen tehtäväänsä kuitenkin vasta hallituksen erottua kevään eduskuntavaalien jälkeen.
• 1994 – 22 ihmistä kuoli ja yli 40 haavoittui linja-autoon sijoitetun pommin räjähtäessä Tel Avivissa Israelissa. Palestiinalainen äärijärjestö Hamas ilmoittautui iskun tekijäksi.
• 1998 – Suomen valtio aloitti teleyhtiö Soneran osakkeiden myynnin. Noin 20 prosenttia Soneran osakekannasta myytiin koti- ja ulkomaisille yksityishenkilöille ja sijoittajille. Valtio ansaitsi kaupoista myyntituloina noin 7,1 miljardia markkaa.
• 2002 – Wayne Rooney teki ensimmäisen maalinsa Englannin Valioliigassa 16-vuotiaana.
• 2003 – Paavi Johannes Paavali II julisti Äiti Teresan autuaaksi.
• 2005 – Hurrikaani Wilma voimistui viidennen luokan hurrikaaniksi. Myrskykeskuksen ilmanpaine putosi Atlantilla ennätyksellisen alas, 882:een millibaariin.
• 2005 – Saddam Husseinia syytettiin Bagdadissa alkaneessa oikeudenkäynnissä rikoksista ihmisyyttä vastaan.
• 2010 – Islamistikapinalliset tekivät itsemurhaiskun Tšetšenian parlamenttitaloon
• 2020 – Inarinsaamenkielinen Wikipedia avattiin.

• 1433 – Marsilio Ficino, italialainen renessanssifilosofi ja astrologi (k. 1499)
• 1582 – Dmitri Ivanovitš, Iivana Julman poika (k. 1591)
• 1605 – Thomas Browne, englantilainen oppinut, tieteilijä, kirjailija ja okkultisti (k. 1682)
• 1760 – Charlotte Davy, ranskalainen marttyyri (k. 1794)
• 1784 – Leigh Hunt, englantilainen runoilija, esseisti ja kriitikko (k. 1859)
• 1784 – John McLoughlin, kanadalainen turkiskauppias (Hudson's Bay Company -kauppaseuran johtaja) (k. 1857)
• 1795 – Rudolph Brandes, saksalainen farmaseutti (k. 1842)
• 1811 – Gustaf Lorentz Sommelius, ruotsalainen luutnantti ja runoilija (k. 1848)
• 1840 – Hjalmar Munsterhjelm, suomalainen taidemaalari (k. 1905)
• 1862 – Auguste Lumière, ranskalainen keksijä (elokuvakamera) (k. 1954)
• 1864 – Li Yuanhong, kiinalainen kenraali ja Kiinan tasavallan presidentti 1916–1917 ja 1922–1923 (k. 1928)
• 1870 – Imre Frivaldszky, unkarilainen kasvitieteilijä ja entomologi (s. 1799)
• 1873 – Jacob Johan Eden (”Jaap Eden”), alankomaalainen ratapyöräilijä ja pikaluistelija (k. 1925)
• 1882 – Umberto Boccioni, italialainen taidemaalari ja kuvanveistäjä (k. 1916)
• 1892 – Ilmari Hannikainen, suomalainen pianisti ja säveltäjä (k. 1955)
• 1895 – Lewis Mumford, yhdysvaltalainen arkkitehtuurikriitikko, kaupunkisuunnittelija ja historioitsija (k. 1990)
• 1899 – Miguel Angel Asturias, vuoden 1967 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut guatemalalainen kirjailija (k. 1974)
• 1904 – Tuuli Reijonen, suomalainen kirjailija (k. 1997)
• 1910 – Subrahmanyan Chandrasekhar, vuoden 1983 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut intialainen fyysikko (Chandrasekharin raja) (k. 1995)
• 1910 – Jean Genet, ranskalainen kirjailija (k. 1986)
• 1913 – Vinícius de Moraes, brasilialainen runoilija ja lyyrikko (k. 1980)
• 1916 – Karl-Birger Blomdahl, ruotsalainen säveltäjä (k. 1968)
• 1916 – Jean Dausset, vuoden 1980 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalainen immunologi (k. 2009)
• 1916 – Emil Gilels, neuvostoliittolainen pianisti (k. 1985)
• 1921 – George Nader, yhdysvaltalainen näyttelijä (Jerry Cotton) (k. 2002)
• 1924 – Lubomír Štrougal, Tšekkoslovakian pääministeri 1970–1988 (k. 2023)
• 1927 – Pierre Alechinsky, belgialainen taiteilija ja graafikko
• 1930 – Kalervo Rauhala, suomalainen painija (k. 2016)
• 1931 – David Cornwell (”John le Carré”), englantilainen kirjailija (Mies kylmästä) (k. 2020)
• 1933 – S. Albert Kivinen, suomalainen filosofi (k. 2021)
• 1934 – Yakubu Gowon, Nigerian sotilasjohtaja 1966–1975
• 1940 – Michael Gambon, irlantilainen näyttelijä (k. 2023)
• 1940 – Pekka Kuosmanen, suomalainen poliitikko
• 1940 – Pertti Salolainen, suomalainen poliitikko ja diplomaatti
• 1942 – Mirja Kierros, suomalainen hiihtäjä ja olympiamitalisti (k. 2009)
• 1944 – Winston Hubert McIntosh (”Peter Tosh”), jamaikalainen reggae-muusikko (The Wailers) (k. 1987)
• 1945 – Angus Deaton, vuoden 2015 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut skotlantilainen mikrotaloustieteilijä
• 1945 – John Lithgow, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1945 – Glen Milstead (”Divine”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Pink Flamingos) (k. 1988)
• 1945 – Raimo Vistbacka, suomalainen poliitikko ja ministeri
• 1946 – Philip Pullman, englantilainen fantasiakirjailija (Universumien tomu)
• 1947 – Giorgio Cavazzano, italialainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja
• 1947 – Arja Tiainen, suomalainen runoilija (Palava susi)
• 1950 – Hui-Ying Liu-Tawaststjerna, taiwanilais-suomalainen pianisti
• 1962 – Tracy Chevalier, yhdysvaltalainen kirjailija
• 1962 – Evander Holyfield, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (raskaan sarjan maailmanmestari)
• 1963 – Sinitta Renet Malone, yhdysvaltalais-brittiläinen laulaja ja näyttelijä
• 1966 – Jon Favreau, yhdysvaltalainen näyttelijä ja ohjaaja
• 1967 – Amy Carter, yhdysvaltalainen rauhanaktivisti (presidentti Jimmy Carterin tytär)
• 1969 – Randolph Severn Parker (”Trey Parker”), yhdysvaltalainen käsikirjoittaja ja näyttelijä (South Park)
• 1970 – Pertti Salovaara, suomalainen radiotoimittaja ja kansanedustaja
• 1973 – Pekka Himanen, suomalainen filosofi
• 1974 – Sanna Stellan, suomalainen kirjailija ja televisiojuontaja
• 1975 – Hilde Gerg, saksalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
• 1977 – Jason Reitman, kanadalais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja
• 1978 – Henri Sorvali (”Trollhorn”), suomalainen muusikko ("Finntroll")
• 1981 – Heikki Kovalainen, suomalainen Formula 1 -kuljettaja
• 1983 – Rebecca Ferguson, ruotsalainen näyttelijä

• 1216 – Juhana Maaton, Englannin kuningas (s. 1166)
• 1745 – Jonathan Swift, englantilais-irlantilainen kirjailija (Gulliverin retket) (s. 1667)
• 1875 – Charles Wheatstone, brittiläinen tiedemies ja keksijä (Wheatstonen silta) (s. 1802)
• 1889 – Ludvig I, Portugalin kuningas (s. 1838)
• 1912 – Julius Maggi, sveitsiläinen elintarviketeollisuusyrittäjä (s. 1846)
• 1926 – Martti Rautanen, inkerinsuomalainen lähetyssaarnaaja (s. 1845)
• 1928 – Berthold Lasker, saksalainen shakkimestari (s. 1860)
• 1933 – Oskar Friman, suomalainen painija (olympiavoittaja) (s. 1893)
• 1937 – Ernest Rutherford, vuoden 1908 Nobelin kemianpalkinnon saanut uusiseelantilainen fyysikko (ydinfysiikan ”isä”) (Rutherfordin koe) (s. 1871)
• 1942 – Ants Laikmaa, virolainen taidemaalari (s. 1866)
• 1948 – A. R. Cederberg, suomalainen historiantutkija (s. 1885)
• 1964 – Aarne Härkönen, suomalainen diplomi-insinööri, yritysjohtaja ja vuorineuvos (s. 1900)
• 1972 – Sa’id ibn Taimur, Omanin sulttaani 1932–1970 (s. 1910)
• 1977 – Hanns Martin Schleyer, Saksan liittotasavallan työnantajaliiton johtaja (s. 1915)
• 1978 – Byron Elsworth Barr (”Gig Young”), yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1913)
• 1984 – Jerzy Popiełuszko, puolalainen katolinen pappi ja Solidaarisuus-liikkeen jäsen (murhattiin) (s. 1947)
• 1986 – Samora Machel, Mosambikin ensimmäinen presidentti (s. 1933)
• 1987 – Einar Gerhardsen, Norjan pääministeri (s. 1897)
• 1987 – Kullervo Linna, suomalainen muusikko ja kapellimestari ("Humppa-Veikot") (s. 1911)
• 1987 – Jacqueline du Pré, englantilainen sellisti (s. 1945)
• 1988 – Edward James House (”Son House”), yhdysvaltalainen blues-muusikko (s. 1902)
• 1988 – Sten Suvio, suomalainen nyrkkeilijä (olympiavoittaja) (s. 1911)
• 1989 – Matti Hakala, suomalainen arkkitehti (s. 1927)
• 1999 – Nataša Tšernjak (”Nathalie Sarraute”), venäläissyntyinen ranskalainen kirjailija (Tropismes) (s. 1900)
• 2002 – Nikolai Rukavišnikov, neuvostoliittolainen kosmonautti (s. 1932)
• 2003 – Alija Izetbegović, Bosnia ja Hertsegovinan presidentti (s. 1925)
• 2009 – Joseph Wiseman, kanadalainen näyttelijä (s. 1918)
• 2010 – Pertti Weckström, suomalainen näyttelijä ja lääkäri (s. 1933)
• 2012 – Fiorenzo Magni, italialainen kilpapyöräilijä (s. 1920)
• 2014 – John Holt, jamaikalainen reggaelaulaja (s. 1947)
• 2014 – Étienne Mourrut, ranskalainen poliitikko (s. 1939)
• 2015 – Terho Ovaska, suomalainen pilapiirtäjä (s. 1940)
• 2016 – Radu Câmpeanu, romanialainen poliitikko (s. 1922)
• 2017 – Umberto Lenzi, italialainen elokuvaohjaaja (s. 1931)
• 2018 – Osamu Shimomura, japanilainen orgaaninen kemisti ja meribiologi (s. 1928)
• 2019 – Jerker A. Eriksson, suomalainen elokuvakriitikko ja Valtion elokuvatarkastamon puheenjohtaja (s. 1931)
• 2020 – Spencer Davis, walesilais-yhdysvaltalainen rockmuusikko (s. 1939)
• 2021 – Leslie Bricusse, brittiläinen säveltäjä ja sanoittaja (s. 1931)
• 2021 – Eero Kajosaari, suomalainen tekniikan tutkija (s. 1927)
• 2022 – Jorma Kalevi Nuppola, suomalainen iskelmälaulaja (s. 1946)
• 2023 – Lasse Berghagen, ruotsalainen laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä (s. 1945)

• Rooman valtakunta: Armilustrium Marsin kunniaksi.
• Niue: Perustuslain päivä maan itsenäistymisen kunniaksi (itsehallinnossa Uuden-Seelannin liitännäisvaltiona) vuonna 1974.

Katso myös: kalenteri ~ 18. lokakuuta, 20. lokakuuta