Berkeley Software Distribution

Berkeley Software Distribution (BSD), toisinaan myös Berkeley System Distribution tai Berkeley Unix, tarkoittaa Unixin toista päähaaraa ja siitä polveutuvia Unixin kaltaisia järjestelmiä.

AT&T:n Unixista julkaistiin 1970-luvun alkupuolella maksuton versio, joka päätyi myös Berkeleyhyn. Kilpailulainsäädännön vuoksi AT&T ei voinut toimia tietokoneteollisuudessa ja päätyi julkaisemaan Unixin lähdekoodit kaikille sitä pyytäville nimellistä maksua vastaan.

Vuonna 1971 Ray Tomlinson keksi sähköpostin, josta tuli ARPAnetin pääasiallinen käyttötarkoitus vuosikymmenen puoliväliin mennessä ja Unixin uutisia ja muutoksia jaettiin sähköpostilistalla UNIX NEWS. Tuolloin perustettiin myös Unix-käyttäjien magneettinauhojen vaihtopiiri, jossa jaettiin itse tehtyjä Unixin päivityksiä ja ohjelmia.

1970-luvun puolivälissä Ken Thompson siirtyi vähäksi aikaa Bell Labsilta Kalifornian yliopistoon opettamaan Berkeleyn kampuksella (UCB). Berkeleyssä otettiin tuolloin käyttöön AT&T:n versio 6 Unix (V6), joka oli ensimmäinen laajasti Bell Labsin ulkopuolelle levinnyt. Berkeleyssä oli juuri saatu PDP-11, johon Thompson auttoi asentamaan v6 Unixin. Ken Thompson teki lähtiessään "50 bugikorjausta" -nauhan. AT&T:n lakimiehet soittivat Unixin lisensoijille ja vaativat tuhoamaan nauhat, sillä AT&T:lla oli tiukka politiikka sen suhteen, että Unixia ei mainostettaisi, tuettaisi tai sille ei tehtäisi bugikorjauksia. Lisäksi maksu tuli suorittaa etukäteen.

Thompson aloitti Pascal-kielen kääntäjän, jota Bill Joy ja Chuck Haley jatkoivat. Joy kehitti myös ex-tekstieditorin.

BSD sai alkunsa, kun Joy kokosi joukon omia lisäyksiään ja muiden jatko-opiskelijoiden Unixiin tekemiä lisäyksiä ja Unixin lähdekoodit magneettinauhalle, jota levitettiin vapaasti tutkijapiireissä. Ensimmäisen julkaisuversion Berkeley Software Distribution kokosi Joy vuonna 1977, ja se sisälsi Pascal-kääntäjän ja ex-editorin. Seuraava versio Second Berkeley Software Distribution lyhennettiin muotoon 2BSD ja julkaistiin vuonna 1978. Alkuvuodesta 1978 osastolle Berkeleyssä hankittiin VAX-11/780, johon hankittiin Bell Labsilta 32/V-käännös Unixista. VAX:in virtuaalimuistin tuen vuoksi Berkeleyssä kehitettiin Virtual VAX/UNIX-versio 32/V:stä.

Joy aloitti 2BSD:n ohjelmien siirtämisen VAX:lle Peter Kesslerin ja Marshall Kirk McKusickin kanssa. Joulukuussa 1979 3BSD julkaistiin VAX:ille. Jossain vaiheessa, kun taakka BSD:n tukemiseen alkoi painaa, perustettiin kaupallinen yhtiö Mt. Xinu tarjoamaan tukea. Sen motto oli "Tunnemme UNIXin etuperin ja takaperin".

AT&T:n Unixin versio 7 julkaistiin vuonna 1979, ja siihen sisältyi UCB:n tekemiä muutoksia. 32/V oli viimeinen Bell Labsin tekemä julkaisu, jonka jälkeen AT&T:llä eri ryhmä julkaisi kaupalliset Unix System III ja Unix System V -versiot.

1980-luvulla UCB perusti DARPAn rahoituksella Computer Systems Research Groupin kehittämään Unixia. CSRG teki suuren osan TCP/IP:n kehitystyöstä.

4.1BSD:stä oli tarkoitus olla 5BSD, mutta AT&T vastusti jotta ei se ei sekaantuisi kaupallisen System V:n kanssa.

4.2BSD sisälsi ensimmäisenä Berkeley sockets -rajapinnan prosessien väliseen kommunikaatioon ja TCP/IP-tietoliikenteeseen. Bill Joy sai tehtäväkseen integroida ARPANETiin kehitetty TCP/IP-protokolla käyttöjärjestelmään, mutta hän päätyi kirjoittamaan toteutuksen uusiksi.

Vuonna 1991 Berkeleyn Computer Science Research Group (CSRG) poisti BSD 4.3:sta AT&T:n toteuttamat osat ja julkaisi loput nimellä Berkeley Networking Release 2 (Net/2). Bill ja Lynne Jolitz toteuttivat uudestaan puuttuvat kohdat. Net/2 -julkaisun lähdekoodit julkaistiin vuonna 1992, jolloin AT&T:n Unix System Laboratories nosti oikeuskanteen tekijänoikeuksista. Osana kiistan sovitusta kaikki pyynnöt Net/2-julkaisuun ohjattaisiin 4.4BSD(Lite) -versioon. BSD:n sanotaan olevan "geneettisesti Unix", jossa ei ole AT&T:n lähdekoodia muutoksien jälkeen.

Viimeinen Kalifornian yliopiston julkaisema BSD-jakelu oli 4.4BSD-Lite Release 2 vuonna 1995. Nykyisin suositut ilmaiset ja vapaat BSD-käyttöjärjestelmät perustuvat 386BSD:hen, joka oli vuonna 1991 julkaistujen vapaasti levitettävien 4.3BSD-Net2-nauhojen pohjalta kehitetty IBM PC-yhteensopivien koneiden käyttöjärjestelmä.

Julkaisuversiot:

Unixin kaltaisia BSD:stä polveutuvia järjestelmiä:

• 386BSD
• BSD/OS (BSD/386, toisinaan nimellä BSDi, kehitys ja tuki lopetettu)
• Darwin (Käyttöjärjestelmä joka toimii Mac OS X -jakelun pohjana.)
• FreeBSD
  • ClosedBSD
  • DesktopBSD (helppokäyttöiseksi tarkoitettu jakelu)
  • DragonFly BSD
    • GoBSD
  • Freesbie (live-CD-jakelu)
  • MidnightBSD
  • PicoBSD
  • PC-BSD (helppokäyttöiseksi tarkoitettu FreeBSD-jakelu)
  • RedBSD
  • TrustedBSD
• NetBSD
  • OpenBSD
  • ekkoBSD (projekti lopetettu)
  • MicroBSD
  • MirOS BSD

• BSD-demoni
• BSD-lisenssi
• Marshall Kirk McKusick
• SunOS

• McKusick, Marshall Kirk: Twenty Years of Berkeley Unix, teoksessa Open Sources: Voices from the Open Source Revolution. O'Reilly 1999 (englanniksi)

• Stevens, W. Richard: UNIX Network Programming. Prentice Hall. ISBN 978-0139498763. (englanniksi)
• Leffler, Samuel J. & McKusick, Marshall Kirk & Karels, Michael J. & Quarterman, John S.: The Design and Implementation of the 4.3BSD UNIX Operating System. Addison-Wesley. ISBN 0-201-06196-1. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta BSD Wikimedia Commonsissa

• USL vs. BSDI documents – dokumentteja lakikiistasta
• Twenty Years of Berkeley Unix (englanniksi)
• The history of Unix is as much about collaboration as it is about technology (englanniksi)
• UNIX Unleashed, Internet Edition (englanniksi)

1. Berkeley
2. Tietokone
3. OpenBSD
4. FreeBSD
5. Bill Joy
6. NetBSD
7. UNIX System V
8. TrueOS
9. Unix
10. Darwin (käyttöjärjestelmä)
11. Sendmail
12. Avoin lähdekoodi
13. 386BSD
14. DragonFly BSD
15. BSD-lisenssi
16. Käyttöjärjestelmä
17. Luettelo käyttöjärjestelmistä
18. Linux
19. Luettelo Windows-peleistä