Sputnik 1 (ven. Спутник-1, Matkatoveri-1) oli ensimmäinen Maata kiertävä keinotekoinen satelliitti eli tekokuu. Sen laukaisi Neuvostoliitto 4. lokakuuta 1957 ja se pysyi kiertoradalla kolme kuukautta. Tapahtuman katsotaan aloittaneen avaruusajan eli aikakauden, jolloin ihminen toimii avaruudessa.

Sputnikin pääsuunnittelija Sergei Koroljov oli kaavaillut sen nimeksi PS-1, joka tuli venäjän kielen sanoista Простейший Спутник (Prosteiši Sputnik), 'yksinkertainen satelliitti', mutta sisälsi myös hänen nimikirjaimensa. Erään tarinan mukaan satelliitti suunniteltiin muutamassa kuukaudessa 23. elokuuta 1957 tehdyn maailman ensimmäisen mannertenvälisen ballistisen ohjuksen, R-7:n, onnistuneen lentokokeen jälkeen.

Kiertoradalle Sputnikin nosti Baikonurista, Kazakstanista laukaistu R-7-raketti. Se kiersi Maan 96,2 minuutissa, noin 250 km korkeudessa. Sputnik 1:n rata kutistui aerodynaamisten voimien vaikutuksesta ja se paloi syöksyessään Maan ilmakehään 3. tammikuuta 1958.

Sputnik 1 painoi 83,6 kilogrammaa, joten uudemman luokituksen mukaan se olisi mikrosatelliitti. Joka tapauksessa se oli selvästi erillinen satelliitti eikä rakettivaiheeseen lisättyä elektroniikkaa kuten Yhdysvaltain noin neljä kuukautta myöhemmin laukaisema Explorer 1 oli.

Sputnik 1 oli halkaisijaltaan 58 cm:nen ontto kaasutäytteinen alumiinipallo, jossa oli neljä 2,4–2,9 metriä pitkää piiska-antennia. Satelliitissa oli kaksi radiolähetintä, joiden kummankin teho oli 1 W. Lähettimet toimivat yhden ei-ladattavan hopea–sinkki-pariston voimalla, sillä aurinkokennot tulivat satelliitteihin vasta parin vuoden päästä. Siksi radiolähetys kesti vain kolme viikkoa. Rakenne oli paineistettu, jotta radiolähettimen materiaaleissa ei tarvitsisi varautua tyhjiön aiheuttamiin ongelmiin.

Satelliitti lähetti piipittävää radiosäteilyä, johon oli koodattu lämpötilamittauksia satelliitin sisältä. Satelliitti paljastui maailmanlaajuisesti tämän radiosäteilyn myötä. Sitä pystyi kuuntelemaan radioamatöörien käyttämillä laitteilla ja monet tutkijat käyttivät sitä hyödyksi. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat pyrkivät tutkimaan signaalin avulla satelliitin rataa, Maan massajakaumaa ja Doppler-ilmiötä.

Englantilaisen lehdistön nostettua Sputnikin lennon esille koko maailma ihmetteli tapahtunutta, vaikka sekä Yhdysvallat että Neuvostoliitto olivat jo 1955 julkistaneet aikeensa lähettää satelliitti avaruuteen kansainvälisen geofyysisen vuoden (IGY, International Geophysical Year) 1957–1958 aikana. Sputnik 1 järkytti varsinkin amerikkalaisia, jotka olivat luottaneet teknologiseen etumatkaansa. Sputnik 1:n aiheuttama shokkiaalto johti Yhdysvalloissa NASAn perustamiseen vuonna 1958 ja 1960-luvun alussa kuuohjelmaan (Apollo-ohjelmaan). Sputnikin lento vauhditti vain vähän osaltaan raketti- ja ohjusteknologiaa, koska sekä Yhdysvaltain että Neuvostoliiton sotilaalliset ohjushankkeet olivat alkaneet 1950-luvun alkupuolella ja esimerkiksi Yhdysvaltojen Thor-, Titan- ja Atlas-ohjukset olivat jo tuotannossa.

Sputnik-ohjelmassa laukaistiin myöhemmin muitakin Sputnik-satelliitteja. Maailman toinen satelliitti – Sputnik 2 – kuljetti mukanaan Laika-koiraa. Sputnik 2 laukaistiin 3. marraskuuta 1957. Se painoi yli 500 kg ja oli selvä osoitus Neuvostoliiton aikeesta tehdä miehitettyjä avaruuslentoja.

• Avaruuskilpa
• Neuvostoliiton avaruusohjelma

• Pertti Jotuni: Välilasku Kuuhun. Kirjayhtymä, 1969.

• NASA History: Sputnik (Arkistoitu – Internet Archive)
• Sputnik 1 (Arkistoitu – Internet Archive)
• M. Gruntman, Blazing the Trail: The Early History of Spacecraft and Rocketry, AIAA, Reston, Va., 2004, ISBN 978-1-56347-705-8.
• Road to Space. The First Thousand Years. The Early History of Rocketry and Space Exploration - video (1 hr 10 min)
• 1958 Video Newsreel of Russian Exhibition of Sputnik 1 (Arkistoitu – Internet Archive)
• NASA on Sputnik 1
• International Sputnik Day (Arkistoitu – Internet Archive)
• Top Ten Sputniks
• Nikita Hruštšovin poika 2.10.2007: Neuvostojohto aliarvioi Sputnikin merkityksen v. 1957 (englanniksi)
• Ylen Elävä arkisto: Sputnik taivaalla 1957

Sputnik 4 oli neuvostoliittolainen satelliitti, joka toimi miehitetyn Vostok-avaruusaluksen teknologiakokeena. Alus oli tyypiltään Vostok 1KP -prototyyppi eikä siinä ollut lämpökilpeä. Aluksessa oli kuitenkin paluuraketit joiden oli tarkoitus ohjata alus hallittuun ilmakehäpaluuseen.

Aluksen hyötykuormana oli paineistetussa Vostok-kapselissa tieteellisiä sensoreita, televisiokamera sekä ihmisnukke. Lennon tarkoitus oli testata Vostok-järjestelmien kelpoisuutta miehitettyyn lentoon ja mukana oli myös nauhuri, joka toisti lennon aikana ihmisen puhetta radiojärjestelmien riittävyyden testaamiseksi. Näitä signaaleja vastaanotettiin monessa paikassa ympäri maailmaa, mikä sai jotkut tahot erheellisesti luulemaan että kyseessä oli miehitetty lento ja se on edelleen suosittu salaliittoteoria.

Lähestyttäessä paluurakettien käynnistystä havaitsivat jotkut lennonvalvojat ongelmia aluksen automaattisessa infrapuna-asennonhallintajärjestelmässä vikoja, eikä lennonjohdossa oltu varmoja pystyisikö alus määrittämään itselleen oikean asennon paluurakettien polttoa varten. Lennonvalvojat halusivat käyttää auringon paikannukseen perustunutta varajärjestelmää, mutta ensisijaisen järjestelmän suunnitellut insinööri vastusti suunnitelmaa ja lentoa jatkettiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

Kuten lennonvalvojat olivat epäilleetkin, oli alus väärässä asennossa, kun sille lähetettiin komento käynnistää jarrumoottorit ja ilmakehään ohjaamisen sijaan poltto nostikin aluksen kiertorataa. Tämän jälkeen Vostok-kapseli erkaantui muusta aluksesta kuten normaalissa paluussa, jonka jälkeen kapselin elossapitojärjestelmät jatkoivat toimintaansa. Näin ollen epäonnistuneesta paluusta huolimatta lento todisti Vostok-kapselin kykenevän miehitettyyn kiertoratalentoon. Paluujärjestelmän toimintavian vuoksi tulevien lentojen kiertoradat suunniteltiin niin että paluujärjestelmästä huolimatta ohjautuisivat alukset kymmenen päivän kuluttua turvalliseen ilmakehään paluuseen.

Sputnik 4 paloi lopulta hallitsemattomasti ilmakehässä yli kaksi vuotta myöhemmin. Ainoa paluusta selvinnyt osa oli putosi keskelle Manitowocin pääkatua Wisconsinissa Yhdysvalloissa.

Sputnik 3 (Спутник-3 eli Matkatoveri 3) oli Neuvostoliiton 15. toukokuuta, 1958 Baikonurista laukaisema satelliitti. Kantorakettina oli R-7. ISZ-satelliittiohjelmaan kuulunut satelliitti tutki ilmakehää ja lähiavaruutta. Sen suunnittelu alkoi aiemmin kuin Sputnik-1:n mutta monimutkaisuutensa vuoksi siitä ei tullut ensimmäistä satelliittia. Sen nauhurin vaurioitumisen vuoksi se ei havainnut Van Allenin säteilyvyöhykkeitä.

Se oli kartiomainen: korkeus 3,6 m ja halkaisija 1,7 m. Sen paino oli 1 327 kg. Se kiersi maata 6. huhtikuuta 1960 asti, jolloin se paloi ilmakehässä.

• Sputnik 3 - Encyclopedia Astronautica

Sputnik ( ven. Спутник ) on maaseudun paikkakunta ( Posyolok ) Murmanskin alueen Petsamon piirissä Venäjällä . Kylä sijaitsee pohjoisen napapiirin pohjoispuolella ja 83 m korkeudella merenpinnasta.