Aller au contenu principal

John Neumeier


John Neumeier


John Neumeier (24. helmikuuta 1939 Milwaukee, Wisconsin, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen tanssija, koreografi ja baletinjohtaja. Neumeier muutti 1960-luvulla Saksaan ja on toiminut Hampurin valtionoopperan baletin taiteellisena johtajana ja koreografina vuodesta 1973 ja koko baletin yleisjohtajana vuodesta 1996.

Neumeier opiskeli balettia Kööpenhaminassa ja Lontoon kuninkaallisessa baletissa. Hänellä on kandidaattitutkinto (Bachelor of Arts) englantilaisessa kirjallisuudessa ja teatteritieteessä Marquetten yliopistosta, missä hän myös tuotti ensimmäiset koreografiset työnsä. Marcia Haydée ja Ray Barra havaitsivat Neumeierin lahjakkuuden Lontoossa 1963 ja John Cranko palkkasi tämän heidän suosituksestaan Stuttgartin balettiin, missä hän pian eteni soolotanssijaksi.

Ulrich Erfurth palkkasi Neumeierin Frankfurtin baletin johtajaksi 1969, missä hän pian nousi sensaatiomaiseen maineeseen. Tämä johtui erityisesti hänen uusista tulkinnoistaan vanhoista balettiklassikoista, kuten Pähkinänsärkijä, Romeo ja Julia, sekä Dafnis ja Khloe. August Everding toi Neumeierin Hampuriin vuonna 1973, missä tämä on työskennellyt pääosan urastaan. Neumeierin johdolla Hampurin baletista on tullut eräs johtavia Saksan tanssitaiteen keskuksia ja saanut myös kansainvälistä tunnustusta.


Text submitted to CC-BY-SA license. Source: John Neumeier by Wikipedia (Historical)


Atte Kilpinen


Atte Kilpinen


Atte Kilpinen (s. 1996) on turkulainen balettitanssija. Hän tanssii Suomen Kansallisbaletissa. Hän on opiskellut tanssia Turun konservatoriossa (2012–2015) ja Showtanssistudio Taina Kovalaisessa vuosina 2002–2012. Kilpinen pääsi Kansallisbaletin nuorisoryhmään vuonna 2015, ja siirtyi pääryhmään vuonna 2017. Hän on taustaltaan nykytanssija. Kilpiselle myönnettiin ensimmäinen Outi ja Jan Vapaavuoren säätiön viidentuhannen euron palkinto vuonna 2019.

Hampurin baletin koreografi ja johtaja John Neumeier kutsui Kilpisen Hampurin baletin tanssijaksi syksyllä 2020. Vuoden jälkeen Kilpinen palaa takaisin Suomen Kansallisbalettiin.

Kilpinen on tanssinut pop-laulaja Robinin "Hula Hula" -musiikkivideolla vuonna 2017.

  • Bajadeeri, 2020 (fakiirit, pääfakiiri, Magdaveya)
  • Peppi Pitkätossu (miespääosa Tommi sekä koululainen), 2019
  • Lumikuningatar (saunojat, maahisten armeija, venäläinen tanssi), 2019
  • Tripla (Paul), 2019
  • Liisa Ihmemaassa (Murmeli, Ville-sisilisko), 2019
  • Anna Karenina (nuori palvelija), 2019
  • Sylvia (Aminta, paimen), 2019
  • Pieni merenneito (tumma kala), 2019
  • Muumipeikko ja taikurin hattu (Nipsu), 2018
  • Tuhkimo (peruukkimestari, Sammakko, ajuri), 2018
  • Prinsessa Ruusunen (kauris, Anselmo, kulkurikissa), 2018
  • Kalevalanmaa (useita rooleja), 2017
  • Seitsemän veljestä (Lauri), 2017)
  • Joutsenlampi (venäläinen tanssi), 2017
  • Kesäyön unelma (Hotka), 2017
  • Kamelianainen (Unen Armand), 2017
  • Romeo ja Julia (kaupunkilainen), 2016
  • Liikkeen legendat (trio, poikien duetto), 2016
  • Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas (useita rooleja), 2015
  • Robin - Hula Hula
  • https://www.youtube.com/watch?v=4MYgar9yUWs
  • https://www.youtube.com/watch?v=GqeDchPL5Ww
  • https://oopperabaletti.fi/talo/ihmiset/cv/atte-kilpinen/
  • https://yle.fi/uutiset/3-7969647
  • https://www.attekilpinen.com/
  • http://www.lukupino.com/2016/11/lukupinon-haastattelussa-atte-kilpinen.html
  • https://demokraatti.fi/tanssiarvio-loistava-hienostunut-sylvia-on-kansallisbaletin-taysosuma/

Text submitted to CC-BY-SA license. Source: Atte Kilpinen by Wikipedia (Historical)


Peer Gynt (baletti)


Peer Gynt (baletti)


Peer Gynt on baletti, jonka koreografian loi John Neumeier. Libretto perustuu löyhästi Henrik Ibsenin näytelmään, mutta Neumeier ei käyttänyt Edvard Griegin tunnettua näyttämömusiikkia, vaan musiikin balettiin sävelsi Alfred Schnittke. Baletissa on kolme näytöstä. Teos kantaesitettiin sen tilanneessa Hampurin valtionoopperassa vuonna 1989.


Text submitted to CC-BY-SA license. Source: Peer Gynt (baletti) by Wikipedia (Historical)


Minna Tervamäki


Minna Tervamäki


Minna Tervamäki (s. 1968) on suomalainen uransa lopettanut balettitanssija sekä koreografi. Hän aloitti baletin opinnot 7-vuotiaana, ja pääsi Suomen Kansallisoopperan balettikouluun vuonna 1981. Hän opiskeli myös muun muassa Ranskassa, Italiassa ja Yhdysvalloissa. Tervamäki kiinnitettiin Suomen Kansallisbalettiin syksyllä 1986. Hänet nimettiin Suomen Kansallisbaletin tähtitanssijaksi 6. elokuuta 2009.

Tervamäki on esiintynyt lukuisissa päärooleissa uransa aikana ja tehnyt myös koreografioita vuodesta 2005. Hän on esiintynyt festivaaleilla ja gaalaesityksissä muun muassa Tukholmassa, Houstonissa ja Budapestissa sekä ollut mukana Suomen Kansallisbaletin kiertueilla Edinburghissa, Yhdysvalloissa, Tallinnassa ja Pariisissa.

Tervamäki on tanssinut Joutsenlammen pääosan 27 esityksessä vuodesta 1994 lähtien. Viimeisen kerran hän tanssi sen syyskuun lopussa 2010, sillä rooli on hänelle jo liian raskas aiempien vammautumisten vuoksi. Tervamäki jäi Kansallisbaletista eläkkeelle vuonna 2012.

Tanssijan uransa jälkeen Tervamäki on toiminut koreografina ja yksityisyrittäjänä; hän muun muassa opettaa tanssia ja rentoutumistaitoja sekä luennoi yrityksissä. Vuoden 2013 lopussa ilmestyi hänen ensimmäinen kirjansa Minnan metodit Otavan kustantamana.

Tervamäki oli aviomiehensä kanssa mukana vuoden 2004 tapaninpäivänä tapahtuneessa tsunamissa Khao Lakissa Thaimaassa, mutta he selvisivät onnettomuudesta hengissä.

  • Bajadeeri: Nikiya, Gamzatti (Natalia Makarova/Petipa)
  • Don Quijote: Mercedes (Patrice Bart/Petipa), Etydit (Harald Lander)
  • Giselle: nimirooli, Myrtha (Sylvie Guillem/Coralli–Perrot–Petipa)
  • Joutsenlampi: Odette–Odile (Vladimir Bourmeister/Petipa–Ivanov)
  • Joutsenlampi: Odette–Odile (Rudi van Dantzig/Petipa–Ivanov)
  • Onegin: Tatjana (John Cranko)
  • Prinsessa Ruusunen: nimirooli (Rudolf Nurejev/Ivanov)
  • Raymonda: nimirooli (Anna-Marie Holmes/Petipa)
  • La Sylphide (Pierre Lacotte/Taglioni)
  • Tuhkimo: Hyvä haltijatar (Ben Stevenson)
  • Divertimento nro 15 (George Balanchine)
  • Serenade (George Balanchine)
  • Stravinsky Violin Concerto (George Balanchine)
  • Tšaikovskin pianokonsertto nro 2 (George Balanchine)
  • Kuten haluatte (John Neumeier)
  • Artus-legenda (John Neumeier)
  • Lokki: Nina (John Neumeier)
  • Kesäyön unelma (Heinz Spoerli)
  • The Second Detail (William Forsythe)
  • Steptext (William Forsythe)
  • Arbos (Ohad Naharin)
  • Carmina Burana (Youri Vamos)
  • D.C. (Nils Christe)
  • Four Sections (Ted Brandsen)
  • Viides sinfonia (Stefano Giannetti)
  • Neljä viimeistä laulua (Rudi van Dantzig)
  • Pierrot Lunaire (Glen Tetley)
  • HAPPY is HAPPY (Jorma Elo)
  • Tides of Mind (Dominique Dumais)
  • Svadebka: Morsian (Jiří Kylián)
  • Stepping Stones (Jiří Kylián)
  • Petite Mort: 6. pari (Jiří Kylián)
  • BACHSPACE (Pär Isberg)
  • Manon: Rakastajatar (Sir Kenneth McMillan)
  • Bach 260 (Robert Sher-Machherndl)
  • Liquid Space (Robert Sher-Machherndl)
  • gets me going (Suomen Kansallisbaletin koreografiworkshop 2005),
  • Something else? (kantaesitys Tervamäen tuottamassa tanssi-illassa Suomen Kansallisoopperan Alminsalissa 2005)
  • Drum the Ballet (kantaesitys Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitoksen kevätnäytöksessä Alminsalissa 19. toukokuuta 2010)
  • Tanssin kukka -palkinto Suomen Kansallisbaletin 75-vuotisjuhlagaalassa vuonna 1997
  • Suomen Kulttuurirahaston Edvard Fazer -palkinto vuonna 2000
  • Libris-kannustuspalkinto 29.5.2006
  • Imatran balettigaalan tunnustuspalkinto 2009
  • Pohjalahti, Sanna-Katja: Minna Tervamäki - enemmän kuin ballerina Yle Elävä arkisto. 18.05.2011 / Päivitetty 14.02.2014. Viitattu 10.7.2022.
  • Häkkinen, Henri: Minna Tervamäki (yrittäjä, tanssija, koreografi) Haastattelut.com. 8.8.2014. Arkistoitu 9.7.2022. Viitattu 10.7.2022.

Text submitted to CC-BY-SA license. Source: Minna Tervamäki by Wikipedia (Historical)


Nykybaletti


Nykybaletti


Nykybaletiksi (contemporary ballet) kutsutaan klassisen baletin liikekieleen ja tekniikkaan perustuvia nykykoreografien teoksia erotukseksi vanhoista perinteisistä klassisista teoksista. Se ottaa vaikutteita nykytanssista ja jazztanssista, mutta hyödyntää usein esimerkiksi baletin varvastossutekniikkaa. Nykybaletissa liikesanastoa laajennetaan muun muassa luopumalla jalkojen aukikierrosta ja käyttämällä nykytanssista lainattua lattiatasossa tapahtuvaa tanssia tai esimerkiksi jazztanssin lantionliikkeitä. Raja sen välillä, mikä voidaan katsoa baletin uudistamiseksi ja mikä nykybaletiksi, on häilyvä. Toisaalta päällekkäisyyttä on myös nykytanssin kanssa, silloin kun koreografit nojautuvat liikekielessään balettitekniikkaan ja esiintyjätkin ovat ehkä balettitanssijoiksi koulutettuja. Onko esimerkiksi nykytanssia edustavan koreografin teos balettiryhmälle nykybalettia vai nykytanssia? Vastaus riippuu täysin näkökulmasta. Useimmat balettiseurueet esittävät nykyään klassisen ohjelmiston lisäksi modernimpaa tyyliä edustavia teoksia ja nykykoreografit tekevät teoksiaan sekä nyky- että balettitanssijoille.

George Balanchine mainitaan usein nykybaletin isäksi. Hänen 1900-luvun alkupuolella kehittämänsä koreografinen tyyli kantaa nimeä neoklassinen baletti ja on perinteisen klassisen baletin ja nykypäivän nykybaletin välimuoto. Balanchinen koreografioissa on muun muassa koukistettuja nilkkoja ja käsiä, epätasapainoisia (off-balance) asentoja ja perinteisistä tutuistä poikkeavia esiintymisasuja.

Muita nykybalettia edustavia koreografeja ovat muun muassa Maurice Bejart, William Forsythe ja John Neumeier.


Text submitted to CC-BY-SA license. Source: Nykybaletti by Wikipedia (Historical)


Peer Gynt (täsmennyssivu)


Peer Gynt (täsmennyssivu)


Peer Gynt voi tarkoittaa seuraavia:

  • Peer Gynt, Henrik Ibsenin teos
  • Peer Gynt (näytelmämusiikki), Edvard Griegin sävellys Ibsenin teokseen
  • Peer Gynt (baletti), John Neumeierin baletti Alfred Schnittken musiikkiin

Sillä voidaan viitata myös seuraaviin:

  • Peer Günt, suomalainen hard rock -yhtye
  • Peer Günt (albumi), saman nimisen yhtyeen albumi

Text submitted to CC-BY-SA license. Source: Peer Gynt (täsmennyssivu) by Wikipedia (Historical)


Maria Baranova


Maria Baranova


Maria Baranova (s. 1992 Lohja) on suomalainen balettitanssija. Hän on Suomen Kansallisbaletin ensitanssija.

Baranova aloitti baletin 3-vuotiaana. Hän opiskeli Helsingin tanssiopistossa 12–13-vuotiaaksi opettajinaan muun muassa Anastasia Dunets, Maj-Lis Rajala ja Juha Kirjonen. Otettuaan yksityistunteja Baranova pääsi Hampurin balettikouluun 16-vuotiaana ja ensimmäisen vuoden jälkeen John Neumeier kutsui Baranovan Hampurin balettiin vuonna 2009. Kuitenkin ennen päätöstään aloittaa työt Hampurissa, Baranova sai kutsun myös Suomen Kansallisbalettiin menestyttyään Helsingin kansainvälisessä balettikilpailussa vuonna 2009. Hampurin baletissa Baranova tanssi kolme vuotta edeten kuorotanssijasta nopeasti pieniin solistitehtäviin. Vuonna 2011 Baranova sai jälleen kutsun Suomen Kansallisbalettiin, tällä kertaa suoraan ensitanssijaksi solistitehtäviin. Baranova päätti pian muuttaa takaisin Suomeen ja on tanssinut Kansallisbaletissa vuodesta 2011 lähtien. Hänen ensimmäinen roolinsa Suomen Kansallisbaletissa oli Don Quijote -baletin päärooli Kitri. Suomen Kansallisbalettiin Baranovan kutsunut taiteellinen johtaja Kenneth Greve luonnehtii Baranovaa poikkeuksellisen päättäväiseksi ja omistautuneeksi nähden hänessä poikkeuksellista lahjakkuutta sekä henkistä kanttia.

Suomen Kansallisbaletissa Baranova on tanssinut sittemmin pääroolin lukuisissa klassikkobaleteissa kuten Bajadeeri, Coppélia, Don Quijote, Manon, Prinsessa Ruusunen, Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas sekä Romeo ja Julia.

Baranova on osallistunut myös menestyksekkäästi useisiin balettikilpailuihin. Vuonna 2009 Baranova voitti Helsingin kansainvälisen balettikilpailun juniorisarjan kilpailun historian ensimmäisenä suomalaisena. Hän osallistui samaan kilpailuun myös vuonna 2012, tällä kertaa seniorisarjassa sijoittuen toiseksi.

Baranovan isä Oleksandr Baranov on suomalais-ukrainalainen jalkapallovalmentaja ja entinen jalkapalloilija.

  • Bajadeeri: Nikiya (Natalia Makarova)
  • Coppélia: Swanilda (Marc Ribaud)
  • Don Quijote: Kitri (Patrice Bart)
  • Le Corsaire – Merirosvo: Medora (Ivan Liška / Marius Petipa)
  • Lumikuningatar: Kerttu, Lumikuningatar (Kenneth Greve)
  • Manon: nimirooli (Sir Kenneth MacMillan)
  • Peer Gynt: Ingrid (Heinz Spoerli)
  • Prinsessa Ruusunen: Aurora (Javier Torres)
  • Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas: Klaara (Wayne Eagling ja Toer van Schayk)
  • Romeo ja Julia: Julia (John Cranko)
  • Double Evil (Jorma Elo)
  • In the Middle, Somewhat Elevated (William Forsythe)
  • Neljä luonnekuvaa: Koleerinen (George Balanchine)
  • Muumipeikko ja pyrstötähti (2015): Niiskuneiti
  • Illusionen – wie Schwanensee: Quadrille (John Neumeier)
  • The Concert (Jerome Robbins)
  • Pohjoismainen balettikilpailu, Mora 2007, 1. sija
  • Premio Roman kansainvälinen balettikilpailu, Rooma 2008, 3. sija
  • Helsingin kansainvälinen balettikilpailu 2009, juniorisarjan 1. sija
  • Varnan kansainvälinen balettikilpailu 2010, 3. sija
  • Erik Bruhn -kilpailu, Toronto 2011, 1. sija
  • Helsingin kansainvälinen balettikilpailu 2012, 2. sija
  • Maria Baranovan virallinen Facebook-sivu

Text submitted to CC-BY-SA license. Source: Maria Baranova by Wikipedia (Historical)






Text submitted to CC-BY-SA license. Source: by Wikipedia (Historical)


Samuli Poutanen


Samuli Poutanen


Samuli Poutanen (s. 1981) on suomalainen balettitanssija. Hän on Suomen Kansallisbaletin tähtitanssija.

Poutasen isä soitti viulua Suomen Kansallisoopperan orkesterissa ja hän suostutteli Samulin Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitokseen, jossa tämä opiskeli vuosina 1989-2000. Hänet kiinnitettiin Suomen Kansallisbalettiin syksyllä 2001. Puotanen on tanssinut lukuisten klassikkobalettien pääosat sekä lukuisissa nykytanssiteoksissa.

Poutanen palkittiin Suomen Kulttuurirahaston Edvard Fazer -palkinnolla huhtikuussa 2014. Palkintolautakunnan perustelujen mukaan Poutanen on vuosien aikana luonut pitkän uran työhönsä huolellisesti ja vakavasti paneutuvana tanssijana. Poutasen vahvuuksia ovat hänen monipuolisuutensa ja huomattava muuntautumiskykynsä niin klassisissa baleteissa kuin nykytanssiteoksissa, joissa hän on hurmannut niin yleisön kuin kriitikotkin. Poutanen on työntekijänä erittäin vastuuntuntoinen ja joustava sekä työtoverina aina valmis tukemaan kollegoitaan.

  • Bajadeeri (Natalia Makarova/Marius Petipa)
  • Le Corsaire - Merirosvo: Conrad (Ivan Liška / Petipa)
  • Don Quijote (Patrice Bart/Petipa)
  • Giselle: Maalais-pas de deux (Sylvie Guillem/Coralli–Perrot–Petipa)
  • Joutsenlampi (Vladimir Bourmeister/Petipa–Ivanov)
  • Joutsenlampi: Alexander (Rudi van Dantzig/Petipa–Ivanov)
  • Joutsenlampi: Benno, von Rothbart (Kenneth Greve)
  • Kuinka äkäpussi kesytetään: Petruchio (John Cranko)
  • Lokki: Medvedenko (John Neumeier)
  • Lumikuningatar: Kai (Kenneth Greve)
  • Manon: Des Grieux (Sir Kenneth MacMillan)
  • Napoli: Pas de six/1. soolo (August Bournonville)
  • Prinsessa Ruusunen (Rudolf Nurejev/Ivanov)
  • Prinsessa Ruusunen: Prinssi Désiré, Carabosse, Lännen prinssi (Javier Torres/Petipa)
  • Pähkinänsärkijä (Rudolf Nurejev/Ivanov)
  • Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas: Prinssi
  • Pähkinänsärkijä, Kukkaisvalssi/1. solistipari (Wayne Eagling ja Toer van Schayk)
  • Onegin (John Cranko), Raymonda (Anna-Marie Holmes/Petipa)
  • Romeo ja Julia: Tybalt (John Cranko)
  • Seitsemän veljestä: Juhani (Marjo Kuusela)
  • Tšaikovski (Patrice Bart), Tuhkimo (Ben Stevenson)
  • Tuhkimo - traaginen kertomus: Prinssi (Terence Kohler)
  • Veren häät: Leonardo (Cathy Marston).
  • Kesäyön unelma (Heinz Spoerli)
  • Earth Apples (Itzik Galili)
  • Unikot (Javier Torres)
  • Kolmetoista (Tommi Kitti, kantaesitys)
  • Dominium (Tim Rushton)
  • Georgia (Tero Saarinen)
  • Kirkastunut yö (Tero Saarinen)
  • Kevätuhri (Vaslav Nijinsky)
  • Carmen (Marilena Fontoura)
  • Viime heinäkuu (Marilena Fontoura)
  • Petite Mort (Jiří Kylián)
  • Svadebka (Jiří Kylián)
  • Forgotten Land (Jiří Kylián)
  • Stepping Stones (Jiří Kylián)
  • Sechs Tänze (Jiří Kylián)
  • Bella Figura (Jiří Kylián)
  • In the Middle, Somewhat Elevated (William Forsythe)
  • OFFCORE (Jorma Elo)
  • Twisted Shadow (Jorma Elo)
  • Suite Murder (Jorma Elo)
  • Double Evil (Jorma Elo)
  • Jäinen kukinta (Odd Johan Fritzøe)
  • Etudes (Harald Lander)
  • Ballet Pathétique (Jorma Uotinen)
  • Walking Mad (Johan Inger)
  • Hohto/Shine (Kenneth Kvarnström)
  • The Sofa (Itzik Galili)
  • Cornered (Nicolo Fonte)
  • Minus 7 (Ohad Naharin)
  • Lyrical (Petr Zuska)
  • Before After (Annabelle Lopez Ochoa)
  • X-it (Johanna Nuutinen)

Text submitted to CC-BY-SA license. Source: Samuli Poutanen by Wikipedia (Historical)


Pieni merenneito (täsmennyssivu)


Pieni merenneito (täsmennyssivu)


Pieni merenneito voi tarkoittaa seuraavia asioita:

  • Pieni merenneito, tanskalaisen satukirjailijan Hans Christian Andersenin satu
  • Pieni merenneito, Kööpenhaminassa sijaitseva kuuluisa patsas
  • Pieni merenneito, Varsovan kaupungin vaakunan symboli

Hans Christian Andersenin satuun perustuvat sovitukset:

  • Pieni merenneito, vuonna 1989 valmistunut Disneyn piirroselokuva
    • Pieni merenneito, elokuvan jälkeen tehty televisiosarja
    • Pieni merenneito II: Atlantiksen salaisuus, vuonna 2000 julkaistu jatko-osa
    • Pieni merenneito 3: Arielin tarina, vuonna 2008 julkaistu jatko-osa
  • Pieni merenneito, John Neumeierin vuonna 2005 ensiesityksensä saanut, H. C. Andersenin satuun ja Lera Auerbachin sävellykseen perustuva balettiteos
  • Pieni merenneito, vuonna 2007 ensiesityksensä saanut, H. C. Andersenin samannimiseen satuun perustuva Broadway-musikaali
  • Pieni merenneito, vuonna 2023 valmistuva yhdysvaltalainen musikaalifantasiaelokuva.

Text submitted to CC-BY-SA license. Source: Pieni merenneito (täsmennyssivu) by Wikipedia (Historical)